Mukulaa käytiin tänään tsekkaamassa. Se on oikein päin matkalla maailmaan ja siro kuin mikä: 3,5kg. Huoh. Odotusta olisi siis jäljellä vielä kuukausi. Meillä on suvussa isot lapset ja sainkin kahden viikon päähän seuraavan lääkäriajan, jolloin kokoa taas arvioidaan. Jos muksu on iso ja kaikki muuten ok, niin lapsonen saatetaan käynnistää maailmaan jo viikolla 38. (Nyt siis 36+0.) Kyllä tää odottelu jo silloin riittäisi, viime yö oli taas ihan shittiä pyörimistä kyljeltä toiselle ja mukula singutteli pitkiä jalkojaan mun kylkiluihin.
Mä en muuten oikein enää näe näillä mun silmälaseilla. Näemmä hajataitteisuus tai miinukset ovat lisääntyneet. Sekin vielä. Tänään on näemmä taas negsupäivä. Vuoretellen ne menevätkin, eestaas. Huomennakin on tosin negsupäivä, koska mies lähtee työpaikan virkistys(?)reissulle Tallinnaan. Hippadippa, onko parempaa tapaa saada mukula syntymään, kuin pistää mies Tallinnaan kekkuloimaan?! No ei sen tarvisi vielä tulla, pari viikkoa muhintaa mahassa vielä tekemättä.
Äh, jotenkin tökkii nyt kaikki. Enpä siis valita enempää. Ehkä kerron seuraavalla kerrolla täydellisistä lankuista, jotka löysin. Jotka ovat siis keittiönpöytä, jonka mies joutuu kokoamaan. Ja siis suunnittelemaan. Se oli iloinen! Siitä on hauskaa, kun järjestän sille pikkupikkurprojekteja projektin perään. He loves me sooooOooo! ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti