Lidl vs. peruskaupat

Lapsi täytti eilen vuosia ja niitä juhlistetaan huomenna lettukestien muodossa. Laskeskelin, että rahaa menee ruokahankintoihin varmaan sellainen 200€, kun teen suolaisia ja makeita lettuja + teen perusostokset siihen päälle. Lisäksi äiti ja isä on tulossa tänään syömään kolmen ruokalajin dinnerin kiitokseksi remppa-avusta, joten siihenkin piti varata sitten sapuskoita.

Päätin käydä Lild:ssä, kun sellainen kerran tästä holleilta löytyy. Lastasin kärryn täyteen tavaraa ja listalta jäi puuttumaan vain pari erikoistuotetta, joita jouduin sitten perus S-marketista hakemaan. Arvatkaa, paljonko 4 kassia ruokaa Lidl:ssä maksoi?! 75 euroa!? Miten se hintaero voi olla noin suuri? Ostin kuitenkin ihan samaa kamaa kuin S-ryhmän tai K-ryhmän kaupoista! Totesin kassalla ääneenkin, miten hämmästynyt tästä kauppalaskusta olin. Voin kertoa, että me ruvetaan hyödyntämään tätä Lidl-läheisyyttä nyt kyllä enemmänkin. Ja hei, sitä paitsi Lild:ssä myydään parasta appelsiini tuoremehua: sitä lasipurkissa olevaa keltaista en-muista-nimeä -mehua. Se on itsessään jo hyvä syy ajaa sinne.

Olemme huoltotauolla!

Jotenkin ei nyt blogistelu ole kulkenut, joten olen ollut ihan pokkana kesälomalla blogista. En tosin kesälomalla muuten, koska mulla EI ole lomaa. Uusi työ, uudet kuviot ja ei loma-aaaaaa.. Voin kertoa, että se on muuten viimeinen kesä, kun mulla ei ole tippaakaan lomaa. Ihan sama, vaikka pikkukiviä joutuisi syömään, mutta lomaa mä en enää menetä.

Asunto on ihan hyvissä kantimissa, lataan tähän pari kuvaa loppuhuipennukseksi. Jotain blogisisältöä sentäs! Yritän taas aktivoitua tän bloggailun kanssa.


Kylppäri oli uusittu 2008, joten sille ei hirveästi ruvettu tekemään mitään. Myös sauna oli hyväkuntoinen.


Keittiö sai viimein myös laatat, eli tummanruskeat hieman kapeat laatat. Puutasot uusittiin myös, niiden tilalla oli aikaisemmin "muovimarmoria".

En oo kyennyjaksanupystynyvoinu!

Sorrysorry, blogissa on ollut hiljaiseloa ja se jatkunee vielä hetken. Mua vaivaa nimittäin kisaväsymys. Ollaan saatu kaikki kamat melkein paikoilleen, mutta aina sitä pientä säätöä vielä löytyy. Keittiössä on esimerkiksi edelleen ne laatat laittamatta seiniin ja pikkuvessa on aivan bomb. Se on täynnä miehen työkaluja ja roinaa. Täysin valmiita huoneita ovat olohuone, lapsen huone ja meidän makkari. Innostuin ottamaankin jo muutaman kuvan makuuhuoneesta, joten siitä saatte makupalan. Mua vaan meinaa vaivata viime hetken perfektionismi ja haluaisin kaiken olevan täydellisesti ennen kuvien ottoa. Oh well, sitten kuvia ei todella tulisi hetkeen ollenkaan, joten pakko joustaa.

Muutosta sen verran, että se sujui sutjakkaasti Niemen poikien avustamana. 5h meni ja laskua odotellaan. Mutta se on kyllä niin vaivatonta ja turvallista, että voin suositella niitä koska tahansa. Kamojen purkaminen se vasta homma oli! Meillä oli 80 muuttolaatikkoa ja voi tsiisus, että niiden purkaminen vei aikaa! Saatiin ne laatikot Niemelle tiistaina, kun muutettiin edellisen viikon keskiviikkona. Onneksi päiväkustannus laatikoille ei ole huima, sillä muuten olisi korvennut sekin aika huolella.

Miestäkin vaivaa kisaväsymys. Se tekee hommia puuskissa ja hieman hampaat irvessä. Kyllä mä sen ymmärrän, 3kk urakka töiden ohella on aika raskasta. Hyvin se kyllä veti, täytyy ihailla. Mulla olisi hanskat heilahtaneet narikkaan paljon sitä useammin. Mutta se vaan puursi. On se mainio äijä. En siis jaksa nillittää sille noista viimeisistä hommista, kyllä ne paikalleen menee, vaikka meniskin hitaasti. ;-)

Ollaan kyllä tykätty yllättävän paljon tästä "maaseutuelämästä". Lähellä on hyvät lenkkeilymaastot, paljon leikkitilaa, Pirkkolan Plotti ei ole kaukana ja lapsellisia kaveriperheitä asuu holleilla. Voisi huonomminkin olla. Ja oma piha on kyllä niin luksusta. Helteillä muksu on puljannut omassa puhallettavassa uima-altaassaan ja riekkunut nakupelle-ellinä pitkin pihaa. Lisäksi lapsi on lakannut totaalisesti heräämästä öisin! Ei piippauksen piippausta ennen aamua. Maaseudun puhtaan ilman vaikutusta? Ja kyllä, se mustarastas piipattaa täällä juuri niin mainion kuuloisesti, kuin kuvittelinkin ...