Tänään on hyvä aamu. Erinomainen esimerkiksi pienelle muistelolle. Naurettiin nimittäin vedet silmissä duunikaverin kanssa miesten pöljyydelle. Ei toki nykyisten miestemme, jotka ovat mahtavia ja ihania, mutta ennen näitä valioyksilöitä on kyllä tullut kahlattua läpi muutama ei-niin-valioyksilö.
Haluaisin jakaa kanssanne tarinan miehestä, joka kutsui mut niille iltateelle. Olettettavasti sillä ehkä oli mielessään muutakin kuin se tee, mutta vituikshan se meni. Teen juomisen jälkeen nimittäin mies hävisi yläkertaan ja aikani hiljaisuutta ihmeteltyäni mä löysin sen jäppisen sängyn alta!?! Siis oikeasti, se mies oli tunkenut itsensä sängyn alle piiloon, sukat vain näkyi sängynpäädystä! Käskin sen pois sieltä ja tuijottelin hetken epäuskoisena pölyistä äijää. Sanomattakin lienee selvää, ettei siitä vuosisadan romanssia syttynyt. Myöhemmin kuulin selityksen, että mies ei kestänyt tunteitaan minua kohtaan ja pakeni siksi sängyn alle. Voi helvetti.
Pari mehevää tarinaa tulee ruotsinlaivalta. (Uuuuu, nuo teiniajan risteilyt...) Olin jostain baarin uumenista löytänyt miehen nimeltä Mikko. Mikko vaikutti ihan normaalilta ja täyspäiseltä, mutta paljastuikin sitten aivan pökiöksi. Päädyin Mikon hyttiin jatkoille ja ihana Mikko hävisi vessaan. Tarkastin samalla, että onkos mulla lompakossa kenties ehkäisyvälineitä, jos niille on tarvetta. Oli, hyvä. Mikko puolestaa singahtaa ulos vessasta ja huutaa, että "Sä varastit mun rahat, mä kuulin rapistelua!" Sitten Mikko hyökkää lompakolleen: "Rahat on poissa!" Sitten Mikko stormaa mun laukulle, kääntää sen ylösalaisin ja etsii rahoja. Kas kummaa, mulla ei ole sen rahoja, kun en ole niitä siltä kääntänyt. Hetken mesoamisen jälkeen Mikko löytää rahat patjansa alta, jonne on ne tukkinut hätäpäissään jo lienee alkuillasta. Aika sanomattakin selvää, että Mikolta jäi pillu saamatta.
Kerran laivalla puolestaan oli oikeinkin kaunis mies, jota kutsumme tässä Ankaksi. (Syy selviää myöhemmin.) Jäbä oli oikein raamikas ja kaikin puolin mainion näköinen. Todella sääli, että sillä oli kaksi aivosolua, jääkiekkoilija kun oli. Ajattelin aluksi, että kestän sen hetken, jotta saan siltä vaatteet pois päältä, mutta ei kuulkaa pystyny! Ei vaan jaksanut sen typerää läppää, vaikka se oli kuinka komea. Loppuhuipennus tuli siinä, kun kävelin baaritiskin ohi ja joku elähtänyt ukko päätti kouraista mua takapuolesta. Runttasin sen baaritiskiä vasten kyynärpää kurkkuun-taktiikalla ja sanoin, että sillä ei ole mitään oikeutta koskea muhun, joten pitäköön näppinsä erossa. Ankka seisoi tässä vieressä ja seurasi tilannetta oluttaan ryystäen. Kun päästin ukon ottamaan happea ja kävelin muutaman metrin eteenpäin Ankka tekee täs-mäl-leen samat ja puristaa mua hanurista. Kun sanon, että "MITÄ vittua sä teet?", Ankka toteaa: "Kun valkkukin puristi, niin kai mäki ny..." Ankka jäi siihen kuin nalli kalliolle. Seuraavana päivänä se kehtasi tulla vielä koputtamaan hytin ovelle ja saimme kavereiden kanssa hysteerisen naurukohtauksen, kun sen kauniista suusta ei tullut yhtään älyllistä ajatusta. Se oli kuin ankka, joka vaakkuu.
Onhan noita muitakin tarinoita, mutta jätetään ne toiseen kertaan. Onneksi maailmassa on myös paljon ihan normaaleja, kunnollisia ja älykkäitä miehiä!
Se on kuulkaas niin naiset, että kaiken voi kestää, muttei typerää miestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti