Mulla tää raskaus näemmä kestää ikuisesti. Olen aina samoilla viikoilla, iso kuin laiva ja kiukkuinen. Tätä kannattaisi nyt kyllä hyödyntää jo kiukkuenergiana johonkin suuntaan? Esim. vuorien siirtämiseen tai sotien lopettamiseen?
Eilen meidän Prismassa tuli tilanne, jossa kiukkuenergia pääsi oikeaan kohteeseen. Olin jonottanut kassalle jo jonkin aikaa ja omalla vuorollani myyjä huomaa, että halauamistani lasten ale-farkuista oli se punainen ale-lappu revennyt. Myyjä sanoi, että hänen täytyy soittaa osastolle, jolloin mä sanoin, että nopeammin mä kipitän ne itse. Mun takana oleva mies totesi pakastepizza&cola kädessään, että "Maksa ensin noi muut ja sitten vasta noi housut." Meni hetki ymmärtää, että se ehdottaa TOSISSAAN, että mä jonottaisin farkkujen kanssa uudestaan hetken päästä! Silloin multa pääsi spontaani nauru ja totesin: "No en muuten todellakaan!" Sitten kävelin rauhallsesti hakemaan toiset farkut, joista ale-prosentti selvisi ja maksoin kaikki ostokseni. Mies ei ilmeisesti ollut tottunut siihen, että joku sanoo sille vastaan ja tuijotti mua vain tyrmistyneenä. Kävin hakemassa yläkerrasta miehen ja lapsen leikkihuoneesta ja hississä mua hihitytti edelleen sen ilme! Mahtavaa, lisää tätä! Don't mess with pregnant lady!
Mutta joo, mulla ei ole ongelmaa antaa palautetta, ei niin negatiivista kuin positiivistakaan. Raskaus antaa vaan lisäpontta tähän asiaan. Jos olisi jotenkin teininä ollut yhtään näin rohkea, niin se olisi ollut ihan mahtavaa! Sitä jotenkin kelasi paljon enemmän sitä, mitä muut ajattelee. Ja miltä näyttää. Nyt se on siinä mielessä ihan sama, että jos on sanottavaa, mä kyllä sanon sen. Sama koskee pomo-osastoa kohtaan. Ihmisiä on turha pelätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti