Voittaja!

Olen duunin puolesta joutunut ajamaan nyt jonkin aikaa lentokentälle. Jotta ajomatka kuluisi lupsakasti, mä yritän loytää aina jotain viihteellistä radiokuunneltavaa. (Joka on muuten yllättävän haastavaa! Kuinka vaikeaa voi olla soittaa hyvää musaa ja puhua välillä vähän mukavia? Hyvin hankalaa!) No anysays, mä löysin metro fm:n. Se soittaa iltaisin ihan hauskaa kasaripoppia ja niillä on ihan ok aamushow. Sen lisäksi niillä on leppoisa naisvetäjä, Laura, iltapäivissä. Se on ollut mulla nyt siis päällä jonkin aikaa ja kuulin, että Lauralla on iltapäivissä aina tukkaskaba, jossa se arpoo kampaamolahjakortin ihmiselle, joka on parhaiten perustellut sen, miksi juuri hän ansaitsee uuden tukan. Mähän sitten kotoa toissapäivänä tiksuttelin sille litanian tukkani järkystä tilasta ja dadaa: Eilen se soitti ja kertoi mun olevan seuraava onnellinen voittaja! Ihan ässää! Pääsen eroon mun mälsästä polkkatukasta ja saan asennetukkani takaisin!

Meidän sukua on siunattu monella hyvällä asialla, mutta tukkaa meille ei ole jaettu. Mun äidillä on hento vaalea luonnonkihara ja isällä hento musta tukka, joten mä olen hennon ruskean kuontalon omistaja. Tälle oikeasti pitäisi tehdä aamuisin taikoja, jotta tää näyttää yhtään pidempänä yhtään miltään. Tajusin tän karmaisevan tosiasian 23-vuotiaana, jolloin leikkasin pitkänä liehuneen hevarilettini ekaa kertaa. Mä en saa liukasta, ohutta, hentoa ja piikkisuoraa tukkaa mitenkään järkevästi ilman himmeetä purkkiarsenaalia. Lyhyen tukan sen sijaan saa laitettua todella kivasti melkein miten vain. Joten mun täytyy taas kerran tunnustaa nää julmat tosiasiat ja antaa kampaajalle vapaat kädet saksia tätä. Tai lisätä tukkaa! Mä meinaan haaveilen salaa sellaisesta kampauksesta, joka on sivuilta ihan klani ja päälle olisi laitettu hiuslisäkkeitä. Voisikohan sellainen toimia? Katotaan, jos tällä voittorahalla saa hankittua sellaisen tukan?

Kurkatkaa vaikka tätä Cassie Venturan kuvaa. Kumpi jää mieleen:





I rest my case.