Joskus käy mielessä, että pitäisiköhän sitä joskus viikonloppuisin nousta useammin keekoilemaan lapsen kanssa, kun se kysyy pinniksestään aamulla ensimmäisenä, että "Missä isi?". Sitten käydään varmistamassa, että isi on paikalla ("Isi nukkuu!") ja sitten suostutaan aloittamaan aamu äidin kanssa. Auts, kirpaisee se, vaikka on ihan päivän selvää, että suosikkiasema perheessä vaihtuu aina fiilispohjalta.
Täytyy kyllä sanoa, että aviomiesarvonnassa on käynyt hyvä tsägä, kun on onnistunut blokkaamaan itselleen supersiistin ja maailman huolehtivaisimman miehen. Jotenkin olen huomaavinani, että vaikka hyviä aviomiehiä on paljon, niin harvalla yhdistyy toi siivousintoilu mukaan. Välillä nämäkin hyvät asiat toki ottavat päästä, mutta ei voi kyllä sanoa, että kovin usein. Lisäksi on hassua, että sitä ajatellaan, että jos mies huolehtii perheestään ja on siisti, se on jotenkin epämaskuliinistä?! Outoa?! Kaveripiirissämme muutama mies on kommentoinut, että "Nyt loppuu tollainen, annat sen muijasi tehdä enemmän! Be a man!" Ihan kuin miehenä oleminen olisi enimmäkseen sitä, että rötvää ja laiskottelee?! Täh? Musta se ei missään nimessä poista mieheltä äijäpisteitä, jos osaa pitää paikat siistinä ja nousee öisin kurkkaamaan, mikä tytärtämme itkettää. Voi tietenkin olla, että muut miehet ovat huolissaan siitä, että heidän vaimonsa kuulevat tästä perheemme työnjaosta ja alkavat vaatia yhtälaisia oikeuksia..? ;-)
Omasta perheestä muistan, että olin aina faijan tyttö. Mutsi ei ollut koskaan niin suosittu kuin faija. Joka on aika julmaa. Mutta jostain syystä se vaan meni niin. Ehkä minä ja äiti ollaan liian samanlaisia? Kotoa muutto helpotti tilannetta, samoin aikuisuus ja äitiys on tuonut meidät läheisemmiksi. Mutta uhma- ja murrosikä ei varmaan olleet kovin helppoja äidille. Se voi olla, että karman lain mukaisesti saan tuta, miltä tuntuu olla kakkosena listalla. Odotan innolla, argh.
No, ei tämä ole kilpailu siitä, kuka on suosituin ja kuten sanoin, tilanteet muuttuvat. Lapset ovat lahjomattomia ja takaisin saa aina sen, mitä antaa. Joten ehkä mä alan herätä viikonloppuaamuisin hieman useammin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti