perjantai 22. lokakuuta 2010

No nyt se on nähty! Mies strip aerobicissä!

Kävin eilen taas strip aerobicissä (Okeiokei, en jaksa enää selitellä, mun atencion biach-puoleni vain kiskoo mut sinne..)ja kah: mun viereen pelmahti seisomaan ihan elävä miesihminen! Ei mitenkään erityisen gay, vaan perusjätkä perusurheilukamoissaan. Mua nauratti koko ajan ihan kauheasti, kun ajattelin sen aluksi joutuneen vahingossa väärälle tunnille ja kun selvisi, että se tosiaan oli ihan oikealla tunnilla, mua nauratti kahta kauheammin. Tee siinä mun panoliikkeitä tankoa vasten, kun vieressä joku äijä heiluttaa kättään lassona ja paneksii tankoa menemään! Äärimmäisen huvittavaa! Vilkuilin myös koko ajan muita polttariryhmäläisiä, mutta ei näkynyt, joten se oli ihan itse ja aivan vapaaehtoisesti siellä sheikkaamassa hanuriaan. Tavallaan respect siitä sille. Mutta en haluaisi, että sinne kyllä jatkossa miehiä puskee. On helpompi olla vapautuneesti rivo, kun on keskellä naisarmeijaa. Ne äijät vois jatkossakin olla siis siellä lasin takana (tuijottamassa).

On muuten myös hassua, että miehille ei ole "vastaavia" kursseja. Tai ei se mikään ihme ole, jotkut machobickit olis kyllä erikoinen ilmiö. Joskus naisillä on kyllä aikamoisia erivapauksia. Olen keskustellut tästä asiasta hyvän miespuolisen ystäväni kanssa ja se on sitä mieltä, että jos mä olisin mies, olisin äärimmäinen sovinistisika. Naisena se menee vaan flirttailun tai läpänheiton piikkiin. Hehe. Joitain juttuja voi naisena laukoa turvallisin mielin. Eihän se koskaan kaikkien pala kakkua ole, mutta parhaimmillaan uppoaa ihan häkänä. On hauskaa saada miesihmiset hämilleen, kun on jotenkin niin törkeä, ettei ne voi kuvitella kenenkään naisen olevan niin törkeä. Hämmentäminen on hauskaa. Joskus voi myös aistia, että rakas aviomieheni toivoisi mun välillä olevan ehkä hieman sovinnaisempi. Mutta ei koira karvoilleen mitään mahda.

Sinkkuaikoina mun hyvinkin hyökkäävä tyyli ja olemus ei kyllä ole mikään kassamagneetti. Ei äijät kestä sellaista, että nainen on vahva ja päällekäyvä. Mutta ei se toiminut, vaikka sitä kuinka yritti "fuulata", että olisi oikeasti vaan pieni ja viaton. Se ei toiminut sitä vähääkään. Kyllä sen haistaa, kun joku yrittää olla muuta kuin on. Joten siirryin takaisin päällekäyväksi butchiksi ja se vetoaa just niihin, keihin vetoaa. Mun armas aviomieheni on nähnyt mut ekaa kertaa koulutyttöpuvussa (oli sellainen rooliasuvaihe menossa..) tanssilattialla ja se kuulemma kolahti. Mutta niin kolahti mieskin: iso äijä, jolla on niin hyvä itsetunto, että se kävelee suoraan mun luo tanssilattialle ja esittelee itsensä. Nerokasta. Se oli sillä selvä se juttu.

Oikeastaan hyvä itsetunto ja tarpeeksi ryöhkeä asenne on nerokkaita "asusteita". Vaikka olisi muuten ihan perusjannu, niin sillä kaatuu misukkaa, että on tarpeeksi asenteella liikkeellä. Se toimii itseasiassa jopa paremmin kuin sikspäkki. Ei sikspäkille kauaa jaksa jutella. Hyvänä esimerkkinä on pakko kertoa yksi teiniajan laivajuttu. Mä bongasin komean jäbän baarista ja menin juttelemaan sille. Tyyppi ei oikein saanut sanaa suustaan, mutta ajattelin, että ihan sama, en mä nyt sen kanssa ajatellutkaan ydinfysiikasta keskustella. Kävi ilmi, että se on jääkiekkoilija (that figures) ja pelimatkalla. Samassa joku keski-ikäinen känniääliö tulee paikalle ja tarraa mua kiinni hanurista. Tönäisen sen äijän baaritiskiä vasten ja ehdotan, että ei koske jatkossa tohon tapaan. Kun mä sitten lähden tän jääkiekkoilijan kanssa pois tilanteesta, SE tarraa mua kiinni hanurista?! WTF!? Se virnistelee (kuten jääkiekkoilijat ikään) ja sanoo, että "Kun valkkukin kerran puristi, niin mäkin puristan." Joo. Se jätkä sai jäädä sitten siihen. Kaikkea ei ihminen voi kestää pelkän sikspäkin tähden.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti