Mitä ajattelin tänään

No esimerkiksi sitä, että mähän tavallaan vihaan remontoimista. Että se tapettien nylkyttäminen sieltä seinästä ei ole terapeuttista tai ihanaa, vaan vain ja ainoastaan ärsyttävää. Samalla mä mietin sitä, että kun toi asunto nyt saadaan valmiiksi, niin mä en enää ikinä osta käytettyä asuntoa. Mä ostan uuden. Piste. Että sellaisia ajattelin tänään. Ohessa kuvia ajatustyön lomasta:


Hyi että. Boordit pitäisi kieltää lailla.


MIKSI joku haluaa tapetoida vaaleanpunaisella?


Kolmen tunnin repimisen lopputulos.

Muita ajatuksia, joita mun päässä käväisi ja jotka voidaan kirjoittaa "Remppanaisen opit"-teokseen ovat:

Tapettia ei koskaan ole vain yhtä kerrosta. Jos se näyttää, että kerroksia on yksi, käytännössä kerroksia on kolme. Jos kerroksia näyttää olevan kolme, niitä on oikeasti 12. Sitten joku talipää on maalannut jonkun tapetin päälle ja saat tapettia irti kynnen kokoisina palasina.

Helppoa remonttia ei ole. Jos mies sanoo, että remppa on piece of cake, se on vain hieman hankalampi operaatio. Jos mies tuskastelee toivottomana, myy asunto suorilta käsin, koska silloin se on mission impossible.

Jos antaa remontoimista rakastavalle miehelle vuoden -85 asunnon kunnostettavaksi, se rakastaa sitä ja sua hitusen enemmän. Omituinen yhtälö, mutta niin se vain menee. Saattaa tosin olla, että itsellä meinaa kuuppa kärvähtää, mutta kannattaa silloin keskittyä iloisesti viheltelevän aviomiehen fiiliksiin.

Note to myself: Ensi kerralla asunnon status: U-U-S-I.