Valitettavasti kuvia ei ole nyt tarjota, mutta mä olen hieman rakastunut. Meidän uuden asunnon lattialistoihin nimittäin. Miten paljon voi saada kiksejä leveistä lattialistoista, jotka ylväästi tukee seinän ja lattian yhteislaulua! Oijoi, on ne vaan hienot. Tai sitten toinen vaihtoehto on, että mun olisi korkea aika tehdä jotain muuta kuin rempata. ;-D
Käytiin tänään myös ostamaan Bauhausista laattoja. Tai oli tarkoitus, että ostetaan. Mutta meidän rakas lapsemme oli riiviötuulella ja karkasi koko ajan karkuun pitkin käytäviä. Maailman raivostuttavinta yrittää pohtia, minkälaisia laattoja keittiöön tulee, kun yksi katoaa taivaanrantaan. Mikään pikkukärry/autokärry/whatever ei auta. Sitten kun sen juoksee kiinni, se saa itkukohtauksen ja sitkuttelee pikkujaloillaan joka suuntaan. ARGH! Sitten saatiin se mottiin kärryihin ja törkeällä lahjonnalla ("Käydään ostamassa viereisestä Anttilasta kohta Muumi-kirja") yritettiin sitten ostaa aikaa. Lopulta vaunuissa kiekuu pikkutyttö Muumi-kirjaa ja rynkyttää vaunuja. Eihän siinä valita laattoja sitten millään, ei. Lopulta tilanne päätyi siihen, että Muumi-kirja ostettiin ja väsyneet vanhemmat ajoivat kotiin. Jotkut asiat vaan joutuu tekemään yksin.
Odotan innolla lapsen uhmaikää. Nyt joutuu välillä jo tiukkaan neuvonpitoon sen kanssa, kun mikään ei käy. Karkailua mä en katsele yhtään, joten tänään esimerkiksi olen kantanut rimpuilevan pikkutytön tarhasta kotiin. (Mies vei sen aamulla pyörällä ja en ehtinyt hakea mitään kuljetusvälinettä kotoa.) Aluksi sai kävellä itse, mutta sitten kun karkailumeininki alkaa maistua, niin mulla menee hermot heti ja kannan lapsosen "niskapersotteella" kotiin. Ja täytyy kyllä sanoa, että jos joku meillä on se "bad cop", niin se olen kyllä minä. Mulle ei pullikoida. Kyllä mieskin tiukka osaa olla, mutta on kyllä meistä se lempeämpi. Katsotaan, milloin tämä tieto ohjautuu lapsen tietokonejärjestelmään. (Ehkä on ohjautunut jo..)
Mua hymyilyttää aina se tarina siitä isästä, joka lapsen kaupparaivarin aikana teki samoin: heittäytyi lattialle huutamaan ja potkimaan lattiaa. Lapsi oli kuulemma ollut niin hämillään ja nolostunut, että kiukku loppui kuin seinään. Sitten he tekivät ostokset loppuun ja menivät kotiin. Tekisi mieli joskus tehdä samoin. ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti