Hih ja köh!

Päiväkodit on sellaisia tautipesiä, että pois alta! Mä olen nyt joulukuussa aloitetun päiväkodin jälkeen kolmatta kertaa kipeänä. Kuten lapsikin. Se on nyt ekaa kertaa elämässään korvatulehduksessa ja antibioottikuurilla. Mä olen köhässä ja tämänpäiväinen lääkäri ei määrännyt antibiootteja, mutta vedin sellaisen joulu- ja tammikuussa! Tätä ennen mä olen vetänyt antibiootteja viimeksi todella kauan aikaa sitten! JA en todellakaan mihinkään flunssaan!? Mitä superpöpöjä tuolla tarhassa oikein asuu?! Ihan sairaan raskasta olla koko ajan kipeä. En pääse edes liikkumaan. Mun fyysinen hyvinvointi on surkea ja mun henkinen hyvinvointini vetelee samoissa jamoissa. Koska olen sivistynyt ja korrektisti käyttäytyvä naishenkilö, en laita tähän kirosanaliutaa, vaan tyydyn toteamaan, että voihan perkele.

Tosin on mua yksi asia hymyilyttänytkin tänään: http://pastehtml.com/view/1dbe1b4.html

Linkki johtaa Helsingin sanomien näköiselle feikki-sivulle. Uutisista huomaa pian, että ne ei ole Hesarilaisten kynästä. Mutta musta on mahtavaa, että joku näkee jäynän takia niin paljon vaivaa, että duunaa kokonaan samanlaisen sivuston linkkeineen ja kirjoittaa sinne höpöhöpöuutisia. Hihhih. Mun suosikki oli ehkä toi urheilusektori, jossa on tavallaisia otsikoita, joita ei koskaan näe: "Suomalainen urheilija hävisi taas". Niinhän se oikeasti menee, mutta kukaan vaan ei koskaan kirjoita niin. Joten jeejee ja propsit sille ihmiselle, joka on duunannut ton viihteellisen pläjäyksen! (Ja Hesarille pisteitä siitä, että ne ei ole haastamassa oikeuteen sivun tekijää, vaan toteavat sen olevan vain "huono vitsi".) Mutta hei, sehän on siis hyvä vitsi? Miten teitä ei naurata, Hesarilaiset? Vähän itseironiaa, elämä keventyy samalla!

Mä rakastan jäyniä ylipäätään. Juuri sellaisia pitkiä, hyvin haudottuja, supersalaisia ja nerokkaita jäyniä. Sellaisia, joiden toteutuminen vaatii aikaa ja vaivaa. Ei mitään toista nolaavia, vaan sellaisia, jotka aiheuttaa ihmetystä ja sitten lopulta suunnatonta hilpeyttä. Pitääkin keksiä taas jotain pitkäjänteistä jäynää johonkin suuntaan.. Kukakohan mun uhriksi tällä kertaa valitaan? :)

No, nyt kun mä olen kipeänä, mulla on aikaa vatvoa tätä jäynäsuunnitelmaa samalla, kun paranen. Mun armas mies on muuten kotona hoitamassa huomenna kipeää tytärtä ja kipeää vaimoa! Kuinka ihana se onkaan! En ollenkaan napise enää sen loppukirjoituksen armottoman hitaasta etenemisestä, kun se raahaa mulle finrexiä huomenna punkkaan! Pure luv, only luuuuuuv!